Home / Finnish / Pyha Raamattu 1938 / Web / Jobin

 

Jobin, Chapter 41

  
1. (H40:20) Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen?
  
2. (H40:21) Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken?
  
3. (H40:22) Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi?
  
4. (H40:23) Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti?
  
5. (H40:24) Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä?
  
6. (H40:25) Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken?
  
7. (H40:26) Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia?
  
8. (H40:27) Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä!
  
9. (H40:28) Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan."
  
10. (H41:1) "Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni?
  
11. (H41:2) Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun.
  
12. (H41:3) En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta.
  
13. (H41:4) Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin?
  
14. (H41:5) Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu.
  
15. (H41:6) Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä.
  
16. (H41:7) Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse.
  
17. (H41:8) Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta.
  
18. (H41:9) Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset.
  
19. (H41:10) Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä.
  
20. (H41:11) Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta.
  
21. (H41:12) Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki.
  
22. (H41:13) Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus.
  
23. (H41:14) Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät.
  
24. (H41:15) Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi.
  
25. (H41:16) Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät.
  
26. (H41:17) Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari.
  
27. (H41:18) Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu.
  
28. (H41:19) Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet.
  
29. (H41:20) Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa.
  
30. (H41:21) Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes.
  
31. (H41:22) Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi.
  
32. (H41:23) Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset.
  
33. (H41:24) Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi.
  
34. (H41:25) Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas."