Home / Finnish / Pyha Raamattu 1938 / Web / Psalmien

 

Psalmien, Chapter 18

  
1. Veisuunjohtajalle; Herran palvelijan Daavidin virsi, jonka sanat hän puhui Herralle sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa vallasta ja Saulin kädestä. (H18:2) Hän sanoi: Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani,
  
2. (H18:3) Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani, minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni.
  
3. (H18:4) Ylistetty olkoon Herra! -niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.
  
4. (H18:5) Kuoleman paulat piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut.
  
5. (H18:6) Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut.
  
6. (H18:7) Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani; hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, ja minun huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa.
  
7. (H18:8) Silloin maa huojui ja järisi, vuorten perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.
  
8. (H18:9) Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä.
  
9. (H18:10) Hän notkisti taivaat ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.
  
10. (H18:11) Ja hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, ja hän liiti tuulen siivillä;
  
11. (H18:12) hän pani pimeyden verhoksensa, majaksensa yltympäri: mustat vedet, paksut pilvet.
  
12. (H18:13) Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, purkautuivat pilvet rakeiksi ja palaviksi hiiliksi.
  
13. (H18:14) Ja Herra jylisi taivaassa, Korkein antoi äänensä kaikua, tulla rakeita ja palavia hiiliä.
  
14. (H18:15) Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät, paljon salamoita ja kauhistutti heidät.
  
15. (H18:16). Silloin vetten syvyydet tulivat näkyviin, ja maanpiirin perustukset paljastuivat sinun nuhtelustasi, Herra, sinun vihasi hengen puuskauksesta.
  
16. (H18:17) Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä;
  
17. (H18:18) hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät.
  
18. (H18:19) He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.
  
19. (H18:20) Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.
  
20. (H18:21) Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan, minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.
  
21. (H18:22) Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen.
  
22. (H18:23) Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä hänen käskyjänsä syrjään sysää.
  
23. (H18:24) Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.
  
24. (H18:25) Sentähden Herra palkitsee minulle minun vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin käteni ovat puhtaat hänen silmiensä edessä.
  
25. (H18:26) Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta kohtaan nuhteeton;
  
26. (H18:27) puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.
  
27. (H18:28) Sillä sinä pelastat nöyrän kansan, mutta ylpeät silmät sinä painat alas.
  
28. (H18:29) Sillä sinä annat minun lamppuni loistaa; Herra, minun Jumalani, valaisee minun pimeyteni.
  
29. (H18:30) Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan; Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin.
  
30. (H18:31) Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.
  
31. (H18:32) Sillä kuka muu on Jumala kuin Herra, ja kuka pelastuksen kallio, paitsi meidän Jumalamme-
  
32. (H18:33) se Jumala, joka minut voimalla vyöttää ja tekee minun tieni nuhteettomaksi,
  
33. (H18:34) tekee minun jalkani nopeiksi niinkuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni,
  
34. (H18:35) joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään!
  
35. (H18:36) Sinä annat minulle pelastuksen kilven, ja sinun oikea kätesi minua tukee; sinun laupeutesi tekee minut suureksi.
  
36. (H18:37) Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju.
  
37. (H18:38) Minä ajan vihollisiani takaa ja saavutan heidät enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun;
  
38. (H18:39) minä murskaan heidät, niin etteivät voi nousta, he sortuvat minun jalkojeni alle.
  
39. (H18:40) Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni.
  
40. (H18:41) Sinä ajat minun viholliseni pakoon, ja vihamieheni minä hukutan.
  
41. (H18:42) He huutavat, mutta pelastajaa ei ole, huutavat Herraa, mutta hän ei heille vastaa.
  
42. (H18:43) Minä survon heidät tomuksi tuuleen, viskaan heidät niinkuin loan kadulle.
  
43. (H18:44) Sinä pelastat minut kansan riidoista, sinä asetat minut pakanain pääksi, kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua.
  
44. (H18:45) Jo korvan kuulemalta he minua tottelevat; muukalaiset matelevat minun edessäni.
  
45. (H18:46) Muukalaiset masentuvat ja tulevat vavisten varustuksistansa.
  
46. (H18:47) Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni ja ylistetty minun pelastukseni Jumala,
  
47. (H18:48) Jumala, joka hankkii minulle koston ja saattaa kansat minun valtani alle;
  
48. (H18:49) sinä, joka pelastat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.
  
49. (H18:50) Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta,
  
50. (H18:51) sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja teet laupeuden voidellullesi, Daavidille ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti.