1. Naamalainen Sofar alkoi nyt puhua. Hän sanoi:
2. -- Eikö kukaan vastaa tuohon vuodatukseen? Onko joku oikeassa vain siksi, että hän puhuu ja puhuu?
3. Luuletko, että sanaryöppysi vaientaa kaikki muut, että herjaavat puheesi jäävät vaille vastausta?
4. Sinä sanot: "Minä olen oikeassa, olen syytön Jumalan silmien edessä."
5. Toivoisinpa tosiaan, että Jumala avaisi suunsa ja sanoisi sinulle suorat sanat!
6. Hän ilmoittaisi sinulle viisauden salaisuudet, jotka ovat meidän järjellemme käsittämättömät. Silloin ymmärtäisit, miten paljon syntejä hän antaa sinulle anteeksi.
7. Tavoitatko sinä Jumalan syvyydet? Ymmärrätkö ääriään myöten Kaikkivaltiaan suuruuden?
8. Se on taivasta korkeampi -- miten sen tavoitat? Se on tuonelaa syvempi -- mitä siitä tiedät?
9. Jumalan suuruus on suurempi kuin maa, se on merta avarampi.
10. Kun hän kiitää ohi, tempaa vangikseen ja vaatii tilille -- kuka voisi häntä vastustaa?
11. Hän näkee ne, jotka vääryyttä tekevät, hän panee merkille vilpin, jota muut eivät huomaa.
12. Mutta milloinka tyhjäpää viisastuu? Ei tule villiaasista ihmistä.
13. Käännä nyt mielesi Jumalan puoleen, Job, ojenna kätesi Jumalaa kohti!
14. Jos käsiäsi tahraa synti, heitä se pois, älä anna pahan asua majassasi.
15. Silloin voit puhtain mielin kohottaa katseesi. Olet vaskesta valettu, peloton ja luja.
16. Sinä unohdat nämä kärsimykset, muistat ne vain kuin tulvaveden, joka virtasi pois.
17. Elämäsi valo kohoaa kirkkaampana kuin sydänpäivä, sen pimeyskin on kuin sarastava aamu.
18. Sinä saat olla luottavalla mielellä, sillä toivo elää, olet turvassa. Voit nukkua levollista unta,
19. sinä saat olla rauhassa, mikään ei sinua uhkaa, monet tavoittelevat sinun suosiotasi.
20. Mutta jumalattomilta kaikki pimenee, he eivät enää löydä pakotietä. Heillä on enää vain yksi toive: viimeinen henkäys.
| 
