Sakarjan, Chapter 5

1. Kun jälleen kohotin katseeni, näin kirjakäärön, joka lensi taivaalla.    2. Enkeli kysyi minulta: "Mitä näet?" Minä vastasin: "Näen lentävän kirjakäärön, joka on kaksikymmentä kyynärää pitkä ja kymmenen kyynärää paksu."    3. Hän sanoi minulle: "Se sisältää kirouksen, joka koskee koko maata. Ties kuinka kauan ovat varkaat jääneet rankaisematta, ja pitkään ovat jääneet rankaisematta myös ne, jotka vannovat väärin."    4. -- Minä lähetän liikkeelle kirouksen, sanoo Herra Sebaot. Se menee varkaan taloon ja sen taloon, joka on vannonut väärin minun nimeeni. Kirous jää sinne asumaan ja tuhoaa koko talon, niin hirret kuin kivetkin.    5. Enkeli, joka selitti minulle näkyni, tuli luokseni ja sanoi: "Katso, mitä nyt saat nähdä."    6. Minä kysyin: "Mikä se on?" Hän vastasi: "Se on viljaruukku, eefa-mitta", ja jatkoi: "Se tarkoittaa koko maan asukkaiden syntivelkaa."    7. Yhtäkkiä ruukun lyijykansi avautui, ja ruukussa istui nainen.    8. Enkeli sanoi: "Tämä nainen tarkoittaa jumalattomuutta." Sitten hän työnsi naisen takaisin eefa-mittaan ja pani jälleen lyijypunnuksen kanneksi sen päälle.    9. Sen jälkeen minä näin kahden naisen lähestyvän. Heillä oli siivet kuin haikaran siivet, ja tuuli kuljetti heitä. He nostivat eefa-mitan korkealle ilmaan.    10. Minä kysyin enkeliltä, joka puhui kanssani: "Mihin he vievät ruukun?"    11. Hän vastasi: "Sinearin maahan. Siellä he rakentavat naiselle temppelin, ja kun se on valmis, he asettavat eefa- mitan korokkeelle."