1. Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. (022:2) Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
2. (022:3) Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
3. (022:4) Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
4. (022:5) Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
5. (022:6) He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
6. (022:7) Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
7. (022:8) Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
8. (022:9) "Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
9. (022:10) Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
10. (022:11) sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
11. (022:12) Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
12. (022:13) Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
13. (022:14) avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
14. (022:15) Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
15. (022:16) Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
16. (022:17) Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
17. (022:18) Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
18. (022:19) he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
19. (022:20) Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
20. (022:21) Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
21. (022:22) Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.
22. (022:23) Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
23. (022:24) Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
24. (022:25) Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
25. (022:26) Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
26. (022:27) Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
27. (022:28) Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
28. (022:29) sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
29. (022:30) Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
30. (022:31) Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
31. (022:32) He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.
| 
