1. Daavidin virsi, kun hän tekeytyi mielipuoleksi Abimelekin edessä ja tämä karkoitti hänet luotansa ja hän meni pois. (034:2) Minä kiitän Herraa joka aika, hänen ylistyksensä on alati minun suussani.
2. (034:3) Herra on minun sieluni kerskaus, nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat.
3. (034:4) Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.
4. (034:5) Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.
5. (034:6) Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.
6. (034:7) Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.
7. (034:8) Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.
8. (034:9) Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!
9. (034:10) Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.
10. (034:11) Nuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät nälkää, mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.
11. (034:12) Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.
12. (034:13) Kuka oletkin, joka elää tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea:
13. (034:14) varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta;
14. (034:15) vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.
15. (034:16) Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa.
16. (034:17) Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääksensä maasta heidän muistonsa.
17. (034:18) Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.
18. (034:19) Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
19. (034:20) Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.
20. (034:21) Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru.
21. (034:22) Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne tulevat syynalaisiksi.
22. (034:23) Herra lunastaa palvelijainsa sielut, eikä yksikään, joka häneen turvaa, tule syynalaiseksi.
|