1. Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi. (077:2) Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi.
2. (077:3) Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli.
3. (077:4) Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. Sela.
4. (077:5) Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.
5. (077:6) Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.
6. (077:7) Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:
7. (077:8) Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota?
8. (077:9) Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen?
9. (077:10) Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? Sela.
10. (077:11) Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut.
11. (077:12) Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi.
12. (077:13) Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi.
13. (077:14) Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala?
14. (077:15) Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa.
15. (077:16) Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. Sela.
16. (077:17) Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät.
17. (077:18) Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät.
18. (077:19) Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi.
19. (077:20) Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet.
20. (077:21) Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä.
| 
